Sunnuntaina innostuin uudelleen nukketalo projektistani. Raahasin talon yläkerrasta olohuoneeseen paraatipaikalle ja asensin ikkaunoiden taakse jouluvalot. Aloin kunnostamaan taloni alakerran keskeneräiseksi jäänyttä kammaria.
Lattiasta ei millään tahtonut irrota kokonaan entinen siihen liimattu lattiamateriaali, jotenka päädyin tekemään sen päälle uuden lautalattian. Maalasin sen samalla harmaan sävyllä kuin keittiönkin lattian aiemmin.
Kerroin töissä nukketalostani, näytin kuvia ja eräs lapsi kysyi hämmästyneenä, että leikkivätkö aikuisetkin. Ensin vastasin nopeasti, että en suinkaan leiki sillä vaan tykkään sisustaa sitä ja askarrella sinne kaikkia juttuja. Sitten aloin miettimään asiaa uudelleen ja sanoin, että kyllä aikuisetkin voivat leikkiä, ja leikkivätkin. Aikuiset leikkivät vähemmän, koska heillä on usein niin paljon muuta tehtävää... Lapsi jäi selvästi miettimään asiaa ja totesikin, että niin kyllä mun isikin leikkii. Johon toinen lapsi vastasi, että mun isi leikkii ja rakentaa mun kanssa legoilla. Leikki on osa lasten maailmaa, se on lasten aarre. Aikuisen voi olla vaikea mennä leikin maailmaan, mutta jollakin tasolla se varmasti onnistuu ja voi olla antoisa kokemus. Hienoa, että vanhemmat leikkivät lasten kanssa, vähän isompienkin kuin vain vauvojen ja taaperoiden :). Jouluna siihen voi olla jopa aikaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti