Harmaata, valkoista, mustaa... Kaunista ja seesteistä.
Olohuoneen kaapin päälle hieman erilaista tunnelmaa.
Haluaisin yksinkertaistaa kotia, mutta olen jokseenkin kykenemätön siihen. Tykkään laitella esineitä esille ja aina aika ajoin huomaan taas liioitelleeni. Miten löytää se oikea yksinkertaisuus ja säilyttää se. En vaan tiedä.
Tästä trikookuteesta letitetystä pöytäliinasta tykkään nyt kovasti, siihenkin olen saanut kerätyksi jos ja mitä koristetta päälle. Sinänsä ihan ok, mutta...
Kun tausta ja kokonaisuus on tämä niin huh ja huh. Noi tapetit ensinnäkin on ihan liikaa mulle!!! Ruusut pois KIITOS! Mutta lähteä repimään melko uusia ja hyväkuntoisia tapetteja pois. Jossain vaiheessa tarvii kyllä tehdä se silti vaikka hirvittääkin. Mitä ehdottaisitte tilalle? Lokerikon voisin sitten vaikka kiinnittää seinälle,kun tausta olisi yksinkertaisempi? Seinälampetti on myös aika hirveä, mutta hankittiin,kun siihen piti joku valo saada ja lamppu oli edullinen. Ikkunat ristikkoineen ovat itsessään jo aika hallitseva elementti tilaan. Ihan täysin valkoista sisustusta en halua.
Sitten toinen kysymys. Mitä teen tuoleille? Halusin keittiöön vanhat tuolit ja juuri tämän tyyliset, mutta entä väri. Kokeilin maalata yhden valkoisella (aiempi postaus), mutta eipä oikein taida sopia. Pöydän sävystä tykkään, sitä en vaihtaisi. Pöytä sopii hyvin yhteen olohuoneen vanhan kaapin (aiemmissa kuvissa) ja arkkupöydän kanssa. Siinä yhteydessä kokonaisuus toimii.
Tuntuu tosi vaikealta tehdä valintoja ja muutoksia, kun ei oo yhtään varmaa tuleeko lopputuloksesta hyvä. Ja lopulta kun tarpeeksi pohtii niin on ihan solmussa. Romanttisuutta en missään nimessä haluaisi lisää. Mieluummin yksinkertaisuutta, rouheutta jne. Kuitenkin vanhoja tavaroita säilyttäen.
Onkohan sairastaessa liikaa aikaa pohtia.
KYLLÄ ON.