Eilen iltapäivällä, kun lueskelin blogeja, tuli vastaan herkullisen oloinen mustikkapiirakkaohje. Niinpä päätin lähteä katsomaan josko löytäisin mustikoita ja löytyihän niitä. Kaksi litraa tuli noukittua ihan äidin talon vierestä ja lisää olisi ollut vaikka kuinka. Apuna mustikassa oli tietysti äidin pieni valkoinen karvakasa. Välillä tuntui, että kumpikohan tässä enemmän saa mustikoita minä vaiko koira. Niin nopeaa katosivat mustikat pieneen suuhun. Toivottavasti ei mennyt vatsa sekaisin :). Kotona sitten leivoin mustikkapiirakkaa, mutta tietysti pidin liian kauan uunissa ja kuivaahan siitä tuli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti