Tammikuun alussa sain ystävältäni ihanan kortin :) Monesti kortteja tulee katseltua vähän ja sitten arkistoitua laatikkoon. Tämän yksilön laitoin kuitenkin lasikaappiin nojaamaan valkoisiin vanhoihin juhla-astioihin. Johtuen varmasti siitä, että kortti on metallinen ja sopii näin ollen koristeeksikin paremmin kuin perinteiset. Kuvaa varten asettelin kortin vähän toisenlaiseen ympäristöön.
Muistin miehen vanhat valkoiset vauvatossut ja otin ne kaapin kätköstä esille "uuteen" hyllyyni. Olisipa omanikin vielä tallessa, mutta ovat tainneet mennä kiertoon sukulaisille silloin, kun jäivät minulle pieniksi.
Kovia pakkasia riittää ja kuitenkin ihania ulkoiluilmoja, kunhan vaan laittaa tarpeeksi lämmintä päälle. Maisemat ovat niin kauniita, että niitä vaan jaksaa katsella. Monena päivänä on tehnyt mielä lähteä kävelemään läheiseen metsään ja kiivetä siellä olevalle korkealle kalliolle katselemaan alla levittäytyvää asuinkuntaamme. Sieltä saisi varmaan kivoja kuvia. Mukaan voisi ottaa vähän lämmintä juotavaa ja pari eväsleipää. Tarvitsisi vaan saada aikaiseksi ja joku lähtemään mukaan, kun yksin ei tuo metsäreissu oikein innosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti