Tai vanhatkin .... voihan se niinkin mennä. Aamulla herätessä oli maiseman huomattava valkaistuminen eilisestä tosi posittivinen ylläri. Tai no ei ehkä ihan yllärikään, olinhan säätiedotuksia seurannut. Täällä rannikolla olis sade voinut tietty tulla vetenäkin. Aamu meni pohtiessa, että mitäpä alkaisi puuhaamaan. Mies jopa kysyi, että etkö sä keitä enää aamukahvia? Olin vaan lueskellut lehtiä sohvalla ja mietiskellyt maailman menoa, mennyttä ja tulevaa. No nyt on jo kaksikin kuppia päivän mittaan juotu :).
Kuusesta riisuttiin koristeet ja se kannettiin ulos. Meillä ei suuremmalti ole varsinaisia joulukoristeita ollutkaan, jotenka aika pienellä se joulutunnelma meiltä lähti. Vielä tarttis imurilla vetäistä neulaset pois, mutta jumituin koneelle.
Valkoisia tähtikoristeita, joita innostuin taittelemaan roppakaupalla,
jätin vielä sinne sun tänne. Jotenkin ne ovat ihan ok, vaikka joulu
menikin. Tuovat talvista tunnelmaa. Prisman alesta ostamani kuusenpallot
laitoin vielä olohuoneen pöydälle vatiin. Tykästyin niihin niin, että
haluan niitä vielä katselle hetken ainakin.
Vielä olis pari päivää vapaata tiedossa ja sitten töihin. Huomenna menen
elämäni ensimmäisen kerran maksulliselle kampaamokäynnille. Hui
kauhistus, ihan jännittää ;), mielenkiintoista toisaalta ja ehkä jo oli
aikakin.
